Ravitsemustieteen kertaus

Mikko Ahola 2009

Sokeriaineenvaihdunnan häiriöt: Diabetekset

 

Sokeritauti voi olla kahta tyyppiä, tyyppi 1, nuoruusiän diabetes, ja tyyppi kaksi, eli aikuisiän diabetes, tosin nuorten ylipainoisuuden myötä on tyypin kaksi diabetes nykyisin myös yleistynyt myös nuorilla. Lisäksi on raskausajan diabetes, jota Stakesin tilastojen mukaan esiintyy noin 12 %:lla synnyttäjistä.

Tyypin 1 diabetes on elinikäinen sairaus, jonka aiheuttaa insuliinin puute. Haima ei tuota insuliinia.

Tyypin 1 diabetes kehittyy, kun kehon luontainen virusten ja bakteerien vastainen puolustusjärjestelmä ohjelmoituu väärin ja alkaa tuhota haimassa olevia insuliinia tuottavia soluja. Syytä sille, miksi näin tapahtuu, ei tarkkaan tiedetä.

Tyypin 2 diabetes on itse hyvin erilainen sairaus. Siinä ongelmana on se, että insuliinia kyllä erittyy haimasta, mutta se ei tehoa solujen pinnalla, ja veren sokeri ei siirry soluihin sisälle. Insuliinin tehtävä sokeriaineenvaihdunnassa on ohjata sokerin siirtymistä verestä solujen sisälle.

Diabeetikkojen määrän kasvu aiheutuu pääosin aikuistyypin diabeetikoista. Vuoden 2006 kesäkuun Duodecimin Käypä hoito suosituksen mukaan lähes 500 000 suomalaisen arvioidaan sairastavan diabetesta.Vajaalla puolella 45–74-vuotiaista miehistä ja joka kolmannella naisella on aikuistyypin diabetes tai sen esiaste. Puolet kaikista diabeetikoista eli 200 000 suomalaista sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään

Verensokeri tarkoittaa veren glukoosipitoisuutta. Sen yksikkö on mmol/l eli millimoolia litrassa. Normaalisti paastoverensokeri on välillä 3,5–5,5 mmol/l, ja ruokailun jälkeen arvo on välillä 5–8 mmol/l.

Terveellä ihmisellä, jolla sokeriaineenvaihdunta on normaalia, pysyy veren sokeripitoisuus varsin tarkasti arvojen 4- 8 mmol/l välillä.

Hyperglykemia

Hyperglykemia tarkoittaa korkeaa verensokeria. Ihmisen, jolla ei ole diabetesta, verensokeri ei yleensä nouse yli tason 8,0 mmol/l. Tyypin 2 diabeteksen hoidossa verensokeri pyritään pitämään mahdollisimman normaalina, eli yli 8 mmol/l olevat verensokeriarvot ovat diabeetikollakin korkeita verensokereita.

Uusi suositus on, että aterianjälkeinen verensokeri nousee korkeintaan tasolle 7,8 mmol/l ja laskee ateriaa edeltävälle tasolle kahdessa, kolmessa tunnissa.

Toinen ilmiö tyypin 2 diabeteksessa on koholla olevat paastoverensokerit. Aamulla verensokerin tulisi olla 4-6 mmol/l, ennen aterioita 4-7 mmol/l.

 

Virtsan sokeri

Virtsaa erittyy munuaisissa, kun ne suodattavat verta. Jos insuliinia ei ole tarpeeksi, verensokeri nousee erittäin korkealle. Tällöin osa sokerista valuu munuaisten kautta virtsaan vieden mukanaan runsaasti vettä. Tästä tulee jano ja sen seurauksena joutuu juomaan ja virtsaamaan usein.

Virtsan ketoaineet

Ilman riittävää insuliinimäärää keho ei pysty hyödyntämään sokeria, sokeri ei pääse sisään soluihin, jossa se käytettäisiin energiaksi. Siksi elimistö polttaa rasvaa tuottaakseen energiaa. Kun maksa polttaa rasvaa liian nopeasti, se tuottaa myrkyllisiä kuona-aineita eli ketoaineita. Ketoaineet ovat vaarallisia koska ne tekevät verestä happamen. Kun munuaisiin joutuu ketoaineita, osa kulkeutuu virtsaan.

Happomyrkytys eli ketoasidoosi

Jos ei saa tarpeeksi insuliinia, sokeritautia sairastava joutuu hengenvaaralliseen tilaan, joka tunnetaan nimellä happomyrkytys. On huonovointisuutta, vatsakipua ja oksentelua. Posket punoittavat ja tajunta voidaan menettää. Tämä voi johtaa diabeettiseen koomaan, joka edellyttää välitöntä insuliini- ja nesteytyshoitoa. Alkoholin nauttiminen suurentaa tätä riskiä.

Hypoglykemia

Sekä diabeetikolla, että terveellä ihmisellä verensokeri voi laskea niin alas, että käytetään nimitystä hypoglykemia.

Hypoglykemia tarkoittaa matalaa verensokeria. Ei-diabeetikon verensokeri ei yleensä laske alle tason 4,0 mmol/l, eikä ääriolosuhteissakaan (paasto, pitkäkestoinen liikunta) alle tason 3,0 mmol/l. On muistettava, että paasto tai ns. proteiinipaasto, eli laihduttaminen VLCD-tuotteilla, kuten Nutriletilla, ei laske veren sokeriarvoja kuin viidenneksen normaalista. Glukoosi on ihmiselle välttämätöntä toisaalta verisolujen toiminnalle, ja toisaalta hermoston toiminnalle, kuten aivoille, jotka eivät kokonaisuudessa voi siirtyä käyttämään ketoneita polttoaineinaan. Aivosolut eivät voi siirtyä kokonaan käyttämään ketoneita energian lähteenään, kuten muut solut, sillä ketoniaineenvaihdunta tapahtuu solussa mitokondrioissa, ja hermosolulla on pitkiä haarakkeita, aksoneita, joihin mitokondrioista vapautuva energia ei yllä. Verisoluissa taas ei ole lainkaan mitokondrioita.

Verensokerin lasku tasolle 4,0-3,0 mmol/ l voi aiheuttaa lieviä yleisoireita kuten:

nälän tunnetta

ärtymystä

hikoilua

käsien tärinää sydämen tykytystä, näön heikkenemistä,

 

Pitkä paasto voi aiheuttaa yllämainitun kaltaisia oireita terveessäkin elimistössä. Verensokerin laskiessa lisää oireet voimistuvat, voi myös tulla esim. suun seudun puutumista, näköhäiriöitä, vaikeuksia keskittymisessä ja ympäristön havainnoinnissa.

 

Merkittävä ajatustoiminnan heikkeneminen vaatii yleensä verensokerin laskun tasolle 3,0-2,0 mmol/l, jolloin kyky toimia tarkoituksenmukaisesti voi heikentyä.

 

Tajuttomuus vaatii yleensä alle 2,0 mmol/l olevan verensokeritason. Matala verensokeri voi aiheuttaa kouristuksia, mutta tällöin verensokeri on yleensä tasoa 2,0 mmol/l tai alle.

 

Tyypin 2 diabeetikoilla vakavat hypoglykemiat ovat harvinaisempia kuin tyypin 1 diabeetikoilla. Lääkehoitomuodosta ja myös hoitotasapainosta riippuu, onko hypoglykemian riskiä ylipäänsä olemassa tai kuinka suuri se on. Yleensä vaaditaan jotenkin poikkeavia olosuhteita siihen, että tyypin 2 diabeetikolle ilmaantuisi merkittävä, alle 3,0 mmol/l oleva hypoglykemia. Tällaisia poikkeavia olosuhteita voivat olla

- runsas alkoholin käyttö, joka estää maksan sokerivarastojen normaalin käytön

- äkillinen vatsatauti, joka estää ruoan imeytymisen tai

- poikkeavan runsas liikunta usein yhdistettynä tavallista vähäisempään hiilihydraattien nauttimiseen.

 

Seuraava: Ketoosi ja ketoasidoosi

 

Aloitussivulle

Ruuansulatuselimistö: Ruuansulatus, suu ja ruokatorvi Vatsalaukku Ohutsuoli Paksusuoli Mikä on ravintoaine? Kuinka luotettavaa tieto ravitsemuksesta on? Makroravintoaineet: Hiilihydraatit Rasvat Proteiinit Alkoholi Vesi Mikroravintoaineet Rauta Jodi Vitamiinien historiaa D-vitamiini Foolihappo Muut vesiliukoiset vitamiinit B12-vitamiini A- ja E-vitamiini Ravinto energiana Energian käyttö elimistössä Diabetekset Ketoosi ja ketoasiodoosi Lihavuus ja ylipaino Energiatasapaino Ylipainoinen mutta terve Lähteet

Uutta: Sivuston tekstit ovat luettu äänitiedostoiksi, jotka voit ladata kannettavaan soittimeesi tai kuunnella älypuhelimella. Imuroi täältä.